Ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuositukset on tarkoitettu kielten ja viestinnän opettajien ja opetuksesta vastaavien henkilöiden käyttöön. Suositusten tavoitteena on yhdenmukaistaa kielten ja viestinnän opetuskäytänteitä. Opiskelijoille käytäntösuositukset antavat tietoa siitä, millä tavalla laadukas kielten ja viestinnän opetus suositellaan ammattikorkeakouluissa toteutettavaksi. Osaltaan käytäntösuositukset vahvistavat opiskelijan oikeusturvaa ja edistävät yhdenvertaisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti (https://education.ec.europa.eu/fi). Käytäntösuositukset ovat kiinteästi sidoksissa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen laatukriteereihin, jotka laadittiin vuonna 2021 opetuksen yhtenäisen laadun varmistamiseksi.
Kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuositukset laadittiin ensimmäisen kerran Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toimeksiannosta vuonna 2006. Suosituksia on päivitetty vuosina 2011 ja 2016. Vuoden 2023 päivityksen taustalla on kielten ja viestinnän opetuksen muuttunut toimintaympäristö: opetusmenetelmät ovat monipuolistuneet ja opiskelijaryhmät muuttuneet entistä monimuotoisemmiksi. Lisäksi korkeakoulujen välinen yhteistyö on tiivistymässä Digivisio 2030 -hankkeen myötä, mikä edellyttää entistä selkeämpiä ohjeistuksia yhteisen opintotarjonnan toteuttamiseksi. Päivitetyissä suosituksissa on otettu huomioon myös tekoälyn käytön yleistyminen, mikä vaikuttaa opettamiseen ja oppimiseen perustavanlaatuisesti. Tekoälyyn liittyvää kehitystä on seurattava aktiivisesti ja päivityksiä tehtävä suosituksiin tarpeen mukaan.
Ammattikorkeakoulun kielten- ja viestinnän opetusta säätävät monet lait ja asetukset. Lisäksi opetusjärjestelyjä ohjaa myös joukko muita viitekehyksiä, toimintaohjelmia, suosituksia ja selvityksiä, jotka perustuvat kyseisiin lakeihin ja asetuksiin. Kyseiset lähteet ovat ohjanneet ensisijaisesti Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuositusten päivitystä. Säädöspohja ja keskeisin lähdeperusta on esitetty liitteessä 1. Lisäksi ammattikorkeakoulujen kielten- ja viestinnän opetuksen tulee tukea kansallisten ja ammattikorkeakoulun omien strategisten tavoitteiden saavuttamista (ks. myös Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle vision tiekartta).
Kieli- ja viestintäosaaminen ja sen kehittäminen ovat asiantuntijuuden keskiössä, koska kieli on sekä ajattelun että vuorovaikutuksen väline. Kansainvälistyvä ja monikielinen työelämä edellyttää kielitietoisuutta ja vahvaa monipuolista kieli- ja viestintätaitoa. Siksi onkin tärkeää, että kielivarannon kaventuminen on tunnistettu ja nostettu esiin kansallisesti suurena huolenaiheena. (Pyykkö 2017.)
Ammattikorkeakouluopintojen tavoite on tarjota mahdollisuuksia ja keinoja ammatillisen kieli- ja viestintätaidon kehittämiseen opintojen aikana ja niiden jälkeen. Hyvät viestintätaidot pitävät sisällään kyvyn toimia erilaisissa ammatillisissa rooleissa ja vuorovaikutussuhteissa työelämän kasvokkaisessa ja monikanavaisessa puhe- ja kirjoitusviestinnässä. Huomiota tulisi kiinnittää entistä enemmän myös niihin opiskelijoihin, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi ja mahdollistaa kielitaidon riittävä kehittyminen opintojen aikana, jotta työllistyminen Suomeen on valmistumisen jälkeen mahdollista.
Käytäntösuositukset on laatinut kahdeksanjäseninen Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien asiantuntijatiimi yhdessä valtakunnallisen vastuuopettajaverkoston kanssa. Vastuuopettajaverkoston asiantuntijat edustavat monia kieliä, ja verkostossa on jäseniä kaikista 24 ammattikorkeakoulusta. Toivomme, että suosituksista käydään korkeakouluissa vilkasta keskustelua ja ne otetaan aktiiviseen käyttöön. Suosituksissa käytetyt keskeisimmät käsitteet on selitetty liitteessä 2.
Kiitämme kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajaverkostoa, yhteistyökumppaneita sekä kaikkia palautetta antaneita.
Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien asiantuntijatiimi
Dokumentin painoversio:
KiVi-foorumi